keskiviikko 27. elokuuta 2014

Veel kasulikke linke

http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=verbit&sana=olla
http://www.keelesild.ee/opi-soome-keelt
http://sklaos.onepagefree.com/?id=19201&onepagefree=52jcqs5vbmkov28gh6bufn4of0

maanantai 17. syyskuuta 2012

Miugumaugu

Seda nime kannab soomlaste e-maili aadressides @.

Eks ole ju nunnu. :)))

perjantai 25. helmikuuta 2011

10 Basic Phrases (by Tanel)

Hyvää huomenta.------------->Tere hommikust.
Hyvää päivää.----------------->Tere päevast.
Hyvää iltaa.------------------->Head õhtut.
Hyvää yötä.------------------->Head ööd.
Mitä kuuluu?------------------>Kuidas käsi käib?
Paljon kiitoksia.---------------->Tänan väga
Hauska tavata.----------------->Meeldiv teiega kohtuda.
Iloista uutta vuotta.------------>Head uut aastat.
Puhutteko Te englantia?------->Kas te räägite inglise keelt?
Minä en osaa suomea hyvin.--->Ma ei oska eriti hästi soome keelt.


Allikas

tiistai 30. marraskuuta 2010

Värvid (Värit)

  1. valge - valkoinen
  2. must - musta
  3. kollane - keltainen
  4. punane - punainen
  5. sinine - sininen
  6. roheline - vihreä
  7. pruun - ruskea
  8. hall - harmaa
  9. roosa - vaaleanpunainen, roosa
  10. lilla - violetti
  11. beež - beesi, beige
  12. oranž - oranssi
  13. helesinine - vaaleansininen
  14. tumeroheline - tummanvihreä
  15. kuldne - kultainen, kulta
  16. hõbedane - hopeinen
  17. pronksivärvi - pronssi
  18. läbipaistev - läbinäkyvä
  19. neoon - neon
  20. purpurne - purppura

lauantai 27. marraskuuta 2010

Suvalised sõnad (Ports 1)

  1. moi - tsau, tere
  2. polkupyöra - jalgratas
  3. perunat -kartulid
  4. päärynät - pirnid
  5. ruskea - pruun
  6. tervetuloa - tere tulemast
  7. lippu - pilet
  8. passi - pass
  9. ID-kortti - ID-kaart
  10. pussi - kott
  11. sammakko - konn
  12. koira - koer
  13. kissa - kass
  14. mummo - vanaema
  15. äiti - ema
  16. kyllä - muidugi
  17. hyvä - hea
  18. en - ma ei
  19. talo - maja
  20. vaari - vanaisa
  21. tulli - toll
  22. en puhu - ei räägi
  23. siivooja - koristaja
  24. juna - rong
  25. sanakirja - sõnaraamat
  26. parta - habe
  27. hiukset - juuksed
  28. housut - püksid
  29. leikki - mängima
  30. sukat - sokid
  31. pullo - pudel
  32. kukka - lill
  33. puuro - puder
  34. iso - suur
  35. apua - appi
  36. sormi - sõrm
  37. nenä - nina
  38. nenäliina - taskurätik
  39. kiva - lahe
  40. kello - kell
  41. uskoa - uskuma
  42. ilo - rõõm
  43. valkoinen - valge
  44. iloinen - rõõmus
  45. hampaat - hambad
  46. haarukka - kahvel
  47. kuppi - tass
  48. kakku - tort, kook
  49. lautanen - taldrik
  50. maito - piim
  51. pöytä - laud
  52. sänky - voodi
  53. nukkua - magama
  54. tuoli - tool
  55. tyyny - padi
  56. paita - särk
  57. peitto - tekk
  58. lumi - lumi
  59. sade - vihm
  60. sää - ilm

perjantai 8. tammikuuta 2010

Tähelepanekuid hääldusest (konsonandid)

  • k, p, t häälduvad sõna sees nagu eesti g, b, d. (mäki, täti, apu, kylki, silta, varpaat), aga sõna algul ja lõpus ning h ja s kõrval nagu eesti k, p, t (kevät, tulevat, lapset, lehti, pitkä, yksi).
  • Soome keeles puudub palatalisatsioon (onni, valmis, otti, kassi).

NB! Rõhk on alati esimesel silbil, ka võõrsõnades. (Italia, Pariisi, banaani, romaani)


Allikas: Margit Kuusk "Suomi selväksi"

Tähelepanekuid hääldusest (vokaalid)

Vokaali pikkusest võib sõltuda sõna tähendus.
N:
hyvä päivä - hea päev
Hyvää päivää! - Tere päevast!

tapan - tapan
tapaan - kohtan

************

Soome keelele on iseloomulik vokaalharmoonia:
  • Kui sõna esimeses silbis on eesvokaalid (ä, ö, y), siis on ka järgsilpides ainult eesvokaalid (syksy, pöly, tämä).
  • Kui sõna esimeses silbis on tagavokaalid (a, o, u), siis on ka järgsilpides tagavokaalid (poika, aamu). Erandiks on i ja e, millega koos võivad sõnas esineda nii ees- kui tagavokaalid (kiva, koti, isä, seinä, ääni), sagedamini siiski eesvokaalid.
  • Muutelõpud ning tunnused esitatakse kahe variandina, millest õige tuleb valida just vokaalharmoonia reeglite järgi: -ssa/-ssä (järvi -> järvessä, talo -> talossa); -taan/-tään (lukea -> luetaan, pyytää -> pyydetään).
  • Kui sõnas ei ole ühtki tagavokaali (a, o, u), siis tuleb valida lõpuks või tunnuseks eesvokaalne variant (ä): Helsinki -> Helsingissä, veli -> veljellä, nimi -> nimensä (vrdl. mieto -> miedossa, pelto -> pellolla). NB! veri -> verta -> veressä / meri -> merta -> meressä.
  • Liitsõnas tuleb lähtuda viimase sõna vokaalharmooniast: kirja/hylly->llä, iso/äidi->llä.
  • Võõrsõnad ei allu vokaalharmooniale. (olympia, byrokraatti)

Allikas: Margit Kuusk "Suomi selväksi"