http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=verbit&sana=olla
http://www.keelesild.ee/opi-soome-keelt
http://sklaos.onepagefree.com/?id=19201&onepagefree=52jcqs5vbmkov28gh6bufn4of0
keskiviikko 27. elokuuta 2014
maanantai 17. syyskuuta 2012
perjantai 25. helmikuuta 2011
10 Basic Phrases (by Tanel)
Hyvää huomenta.------------->Tere hommikust.
Hyvää päivää.----------------->Tere päevast.
Hyvää iltaa.------------------->Head õhtut.
Hyvää yötä.------------------->Head ööd.
Mitä kuuluu?------------------>Kuidas käsi käib?
Paljon kiitoksia.---------------->Tänan väga
Hauska tavata.----------------->Meeldiv teiega kohtuda.
Iloista uutta vuotta.------------>Head uut aastat.
Puhutteko Te englantia?------->Kas te räägite inglise keelt?
Minä en osaa suomea hyvin.--->Ma ei oska eriti hästi soome keelt.
Allikas
Hyvää päivää.----------------->Tere päevast.
Hyvää iltaa.------------------->Head õhtut.
Hyvää yötä.------------------->Head ööd.
Mitä kuuluu?------------------>Kuidas käsi käib?
Paljon kiitoksia.---------------->Tänan väga
Hauska tavata.----------------->Meeldiv teiega kohtuda.
Iloista uutta vuotta.------------>Head uut aastat.
Puhutteko Te englantia?------->Kas te räägite inglise keelt?
Minä en osaa suomea hyvin.--->Ma ei oska eriti hästi soome keelt.
Allikas
tiistai 30. marraskuuta 2010
Värvid (Värit)
- valge - valkoinen
- must - musta
- kollane - keltainen
- punane - punainen
- sinine - sininen
- roheline - vihreä
- pruun - ruskea
- hall - harmaa
- roosa - vaaleanpunainen, roosa
- lilla - violetti
- beež - beesi, beige
- oranž - oranssi
- helesinine - vaaleansininen
- tumeroheline - tummanvihreä
- kuldne - kultainen, kulta
- hõbedane - hopeinen
- pronksivärvi - pronssi
- läbipaistev - läbinäkyvä
- neoon - neon
- purpurne - purppura
lauantai 27. marraskuuta 2010
Suvalised sõnad (Ports 1)
- moi - tsau, tere
- polkupyöra - jalgratas
- perunat -kartulid
- päärynät - pirnid
- ruskea - pruun
- tervetuloa - tere tulemast
- lippu - pilet
- passi - pass
- ID-kortti - ID-kaart
- pussi - kott
- sammakko - konn
- koira - koer
- kissa - kass
- mummo - vanaema
- äiti - ema
- kyllä - muidugi
- hyvä - hea
- en - ma ei
- talo - maja
- vaari - vanaisa
- tulli - toll
- en puhu - ei räägi
- siivooja - koristaja
- juna - rong
- sanakirja - sõnaraamat
- parta - habe
- hiukset - juuksed
- housut - püksid
- leikki - mängima
- sukat - sokid
- pullo - pudel
- kukka - lill
- puuro - puder
- iso - suur
- apua - appi
- sormi - sõrm
- nenä - nina
- nenäliina - taskurätik
- kiva - lahe
- kello - kell
- uskoa - uskuma
- ilo - rõõm
- valkoinen - valge
- iloinen - rõõmus
- hampaat - hambad
- haarukka - kahvel
- kuppi - tass
- kakku - tort, kook
- lautanen - taldrik
- maito - piim
- pöytä - laud
- sänky - voodi
- nukkua - magama
- tuoli - tool
- tyyny - padi
- paita - särk
- peitto - tekk
- lumi - lumi
- sade - vihm
- sää - ilm
perjantai 8. tammikuuta 2010
Tähelepanekuid hääldusest (konsonandid)
- k, p, t häälduvad sõna sees nagu eesti g, b, d. (mäki, täti, apu, kylki, silta, varpaat), aga sõna algul ja lõpus ning h ja s kõrval nagu eesti k, p, t (kevät, tulevat, lapset, lehti, pitkä, yksi).
- Soome keeles puudub palatalisatsioon (onni, valmis, otti, kassi).
NB! Rõhk on alati esimesel silbil, ka võõrsõnades. (Italia, Pariisi, banaani, romaani)
Allikas: Margit Kuusk "Suomi selväksi"
Tähelepanekuid hääldusest (vokaalid)
Vokaali pikkusest võib sõltuda sõna tähendus.
N:
hyvä päivä - hea päev
Hyvää päivää! - Tere päevast!
tapan - tapan
tapaan - kohtan
************
Soome keelele on iseloomulik vokaalharmoonia:
N:
hyvä päivä - hea päev
Hyvää päivää! - Tere päevast!
tapan - tapan
tapaan - kohtan
************
Soome keelele on iseloomulik vokaalharmoonia:
- Kui sõna esimeses silbis on eesvokaalid (ä, ö, y), siis on ka järgsilpides ainult eesvokaalid (syksy, pöly, tämä).
- Kui sõna esimeses silbis on tagavokaalid (a, o, u), siis on ka järgsilpides tagavokaalid (poika, aamu). Erandiks on i ja e, millega koos võivad sõnas esineda nii ees- kui tagavokaalid (kiva, koti, isä, seinä, ääni), sagedamini siiski eesvokaalid.
- Muutelõpud ning tunnused esitatakse kahe variandina, millest õige tuleb valida just vokaalharmoonia reeglite järgi: -ssa/-ssä (järvi -> järvessä, talo -> talossa); -taan/-tään (lukea -> luetaan, pyytää -> pyydetään).
- Kui sõnas ei ole ühtki tagavokaali (a, o, u), siis tuleb valida lõpuks või tunnuseks eesvokaalne variant (ä): Helsinki -> Helsingissä, veli -> veljellä, nimi -> nimensä (vrdl. mieto -> miedossa, pelto -> pellolla). NB! veri -> verta -> veressä / meri -> merta -> meressä.
- Liitsõnas tuleb lähtuda viimase sõna vokaalharmooniast: kirja/hylly->llä, iso/äidi->llä.
- Võõrsõnad ei allu vokaalharmooniale. (olympia, byrokraatti)
Allikas: Margit Kuusk "Suomi selväksi"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)